5.3. “Mi’n muinizva’nbizt” / “Minu muinasvanemad”

Pētõr Dambergi tekst on kahes osas kuulatav Tartu Ülikooli eesti murrete ja sugulaskeelte arhiivi lintidelt F1098-03 ja F1098-04. Õpikus sisalduv katkend on tähistatud rohelise taustaga.

Kuula (vasakult alustades) esimest linti (F1098-03), teist linti (F1098-04) ja ainult rohelise taustaga tähistatud katkendit:

Mi’n muinizva’nbizt  (“Minu muinasvanemad”)

Eņtš muinizva’nbižist ma tīedab veitõ. Mi’n va’nbizt ka agā nēšti veitõ tīedizt, mõits ne vȯlkst iļ nänt jemīņ nīžõnd. Mi’n tǭţi nīžimiz pie’rrõ tä’m izā, mi’n vanātǭţi, vȯļļi Irēld perīņ. Vanātǭţiz izā vȯļļi je’llõn Irēl, vȯnd Irē pivākuodā kīelamīez. Mingiz āiga vȯnd Ūdvālgants perīmīez. Pie’rrõ tund Sīkrõgõl Klou perīmī’ekõks. Mingi u’m vȯnd vanātǭţiz izān ni’m, siedā ma ä’b tīeda. Ne’i ī’ž ä’b ūo tieudtõb vanātǭţiz jemā ni’m, ä’b ka kust ta u’m nūzõn. Vanātǭţi pie’rrõ u’m pä’zzõn Kielk perīmī’ekõks. Kunā se u’m su’ggõn, se ä’b ūo tieudtõb, ka kunā ta u’m perīmī’ekõks Kielkõl pä’zzõn. Mõtlõmõst, ku se u’m su’ggõn pie’rrõ „līvõd dumpõ“, sīest sīelāigal Kielkõl vaļānikāks u’m jõvā je’llõn je’dlõmi Ūdkilā Bus perīmīez Klouz Breinkopf, kīenta baron kui ī’dtõ dump jū’odijizt viskīz kǭrandst u’lzõ. Kielk perīmī’ekõks vȯldsõ mi’n vanātǭţi (tä’m ni’m vȯļ Pētõr) võtīz Klouz Breinkopf tidār Trīn eņtšõn nāizõks. Vanātǭţi kūoliz 1908. [tū’ontõ ī’dõkssadā kǭ’dõksmõs] āigasts, ku ta vȯļ seiskimdõ agā seiskimdõ vī’d 70–75 [seiskimdõ agā seiskimdõ vīž] āigast vanā āigastva’nnit. Vanātǭţi u’m vȯnd vanāǟmast jõvāgid vaņīm – (9–12 [ī’dõks agā kakštuoistõn] āigastõ), sīest vanāǟma kūoliz 1921. [tū’ontõ ī’dõkssa’ddõ kakškimdõ e’žmis] āigasts 74 [seiskimdõ nēļa] āigastva’nnit. 1868. [tū’ontõ kǭ’dõkssa’ddõ kūžkimdõ kǭ’dõksmõs] āigasts näntõn u’m sindõn pūoga Di’drõk ja set 1879. [tū’ontõ kǭ’dõkssa’ddõ seiskimdõ ī’dõksmõs] āigasts tuoi pūoga – mi’n tǭţi Kǭrli. Di’drõkõn vȯ’ļ seļļi tergiļ [ila] ilā. Ta i’z või kuskiz kōgiņ kūož pǟl je’llõ. Ī’dtõkabāl ta vȯtšīz paŗīmtõ si’zzõltu’lmizt. Immar 1895. [tū’ontõ kǭ’dõkssa’ddõ ī’dõkskimdõ vīdõz vīdõzt] āigastõ ta võtīz nāizõks va’nlikiz neitst, mǭmī’e perīmī’e Pigā tidār Vilhelmīn. Pie’rrõ nāiztavõtāmõt mi’n vanātǭţi āndiz Di’drõkõn perīmī’e õigizt, ī’ž ei vanāperīmī’e leibõ. Di’drõk kōgiņ perīmī’ekõks i’z ūo. Agā sīli vȯ’ļ ka nai, kis „seļļizt va kalāmī’e kǭrandtõ“ vȯ’ļ ī’dtõkabāl laitõn. Kǭrand vȯ’ļ rent kǭrand. Di’drõk mīnd eņtš rentnikā õigizt sadā rubīļ je’dst Sūr Pētõrõn (Pētõr Anzenovõn). Ī’ž lǟ’nd Vǟnta tagān Patskul mȯizõ dipdǭt pālkanikāks. Vanātǭţin u’m vȯnd ka pūdlǭja, missõks Di’drõk pūŗtõn. Eņtš bohēmiz jelāmizõks ta u’m plīndartõn pūdlǭja jarā. Sūr-Pētõr ä’b ūo mȯistõn munt kilāro’vkõks jõvīst je’llõ. Ne at iļ tä’m kaibõnd baronõn ja se võttõn Sūr-Pētõrõn kǭrand jarā ja andõn vanātǭţin tā’giž.

[siit jätkub F1098-04] Sīen Sīel āigal mi’n tǭţi, Kǭrli, irgõn kǟ’dõ Irē mie’rskūolsõ, bet sǟld vanātǭţi võttõn tä’m ulzõ. Mingizt āigastõd tǭţi pūŗtõn kuoigīd pǟl kokkõks ja matrūzõks. Ku vanātǭţi īend rujāks ja ä’bjoudzizõks, ta’m tund kuoigīd pǟld mǭ’zõ ja irgõn Kielk perīmī’ekõks. 1903. [tū’ontõ ī’dõkssa’ddõ kuolmõs] āigasts ta vȯstīz kǭrand a’mnä’mniz eņtšõn. 1906. [tū’ontõ ī’dõkssa’ddõ kūdõz] [āigasts] āigast Taļšpivād ta võtīz Lōrm tidār Kristīn eņtšõn nāizõks ja jelīz amā eņtš igā Kielkõl perīmī’ekõks. Di’drõk i’z ūo kōgiņ Patskul mȯizõs. Tä’m tergiļ ilā i’z lask tä’mmõn sǟl vȱlda. Ta tu’ļ [Vǟntast] Väntõ ja pidīz sǟl vȯ’llõbūoḑ, siz ka mis ka tä’m kä’ds i’z ūo kōgiņ, [sīest eņtšõ] sīest eņtšõn ka māitsiz jūodõ ja siedāvīţõ būoḑ pe’ļmizt i’z ānda. Ta lekš Staldzõnõ kalāmī’ekõks ja perīzõks tu’ļ tā’giž Sīkrõgõl sīes eņtšõ Kielk kǭrandõl, mis ta ja tä’m ukūz nai vȯ’ļ ne’i jarā laitõn. Ni ta jelīz Kielk kūrtubās ja ke’i mie’rsõ ne’i ī’ž nemē munt kilānikād.

     Kui jõvā e’žmõks ma kītiz, mi’n vanāǟma Trīn vȯļ je’dlõmõd je’dlõmiz Bus perīmī’e Klouz Breinkopf tidār. Ta võiž vȱlda eņtš kǭ’dkimdõ āigast va’nnit, ku ta lekš mi’n vanātǭţin mī’elõ. Vanātǭţi siz võiž vȱlda 29–32 [kakškimdõ ī’dõks – kuolmkimdõ kakš] āigast va’nnit. Je’dlõm siedā ta u’m vȯnd mǭmī’e perīmī’ed jūs perīmīed perīmī’ed jūs neitsõks. Vanāǟma mūoštiz lu’ggõ, kēratõ ta iz mūošta. Siedā ä’b tīeda, või vanātǭţi kēratõ mūoštiz, bet lu’ggõ kil ta u’m mȯistõn, mõitiz päp tä’mmõn ä’b vȯlks andõn 1858. [tū’ontõ kǭ’dõkssa’ddõ vīžkimdõ kǭ’dõksmõs] āigasts bībõl. Mikšpierāst se tä’mmõn u’m andtõd, siedā ä’b tīeda. Koks ka vanāǟma kēratõ i’z mūošta, rǭ’dõ ta tūndiz jõvīst ja mūoštiz siedā lu’ggõ ja arrõ. Vanāǟma vȯstīz kalāmī’ed kä’dst lešti, kūjastiz nēḑi ja vīž Dūoņigõ, Sasma’ggõ ja Talsõ mīmõ. Siedavīţõ ta peļīz jõvā kopīk jū’rõ si’zzõltu’lmizõn kalāmī’e tīestõ.

     Mi’n jemā vȯ’ļ Lōrm tidār. Tä’m izā Klouz Vald vȯļ Lōrm perīmīez ja Irē pivākuodā perī ja Irē Irē pivākuodā permindõr. Mõtlõmõst, ku tä’m muinizizād āt vȯnnõd perīmī’ed sǟl jemīņ kazāmt, sīest äb ūo tieudtõb, ku sǟl vȯlks vȯnd mingi mū perīmīez. Mi’n jemājemā Katriņ vȯ’ļ nūzõn Brõkšāld. Ta vȯ’ļ Brõkšā perīmī’e tidār. Tä’m izā u’m vȯnd pagāst azūmnikād nõtkõm. Nūoŗõld, eņtš sieldõ pǟ ārdiņ, baron u’m tǭ’nd tǟnda sǭtõ skūolõ oppõm skūolopātijizõks. Bet izā äb ūo laskõn, laz pīlõg kuo’nnõ ja jelāg tīedõ ne’i kui [ne] mä’d kȭrda ro’vvõn sǟ’dõb. Siz tä’m a’zmõl um sǭtõd skūolõ Polmaņ perīmī’e pūoga Nikā Polmaņ. Ma arrõb, ku mi’n jemājemā ka agā u’m mȯistõn kēratõ ne’iī’ž ka jemā izā. Jemāi’zzõ ma mǟ’dlõb ne’i nemē le’b u’n, ku ta magīz rujā. Jemājemā kil Jemāje’mmõ kil ma jõvīst mǟ’dlõb, sīest mi’nnõn aldz vȯ’ļ vīmõst tä’mmõn lemḑileibõ. Lōrm vanāmäm, kui mēg tǟnda nutīzmõ, Haapsalus, kus mēg vȯļmõ E’žmiz mǭiīlmasuodā āigis ulzõ urgõnd, sai lǟlamstiz rujāks ja kūoliz. Ta sai mattõt Haapsalu kālmata’rrõ. Tä’m kālma pǟl iz sǭ pandõd mingiz mǟdõltõbki’v agā rišt ja paldiņ tä’m kalmõ jemīņ mēg mitikš äb tīedamõ. Ja ä’b līedaksmõ. Izāizā, izājemā ja jemāizā ne’iīž ku mi’n va’nbizt āt mattõd Sīkrõg kālmata’rrõ.