liivikeel
8.3. Līvõd kuodā nustāmi / Liivi rahvamaja ehitamine
Liivi rahvamaja, mis ehitati hõimurahvaste toel, asub Irēl. Allolev pilt on tehtud rahvamaja avamise päeval 6. augustil 1939 (foto Baiba Šuvcāne erakogust).
Liivi rahvamaja ajaloost on põhjaliku ülevaate andnud Renāte Blumberga oma monograafi as „Lībiešu tautas nama vēsture. No ieceres līdz atklāšanai“ (2021).
Liivi rahvamaja ehitamisest, avapidustustest ja järgnenud rasketest aastatest on kirjutanud Eduard Vääri oma liivikeelses artiklis „Līvõd kuodā nustāmi – Liivi rahvamaja ehitamine“:
/—/ Līvõd kuodā vȯļ vaļmõz un 6. ougustõs 1939 sai Līvõd kuodā pivāstõd. Nei ku avīzõd kēratizt, vȯļ Irēl līvliži un lețliži 1500 rištīngtõ, sūomidi 27, ēstliži 15, ungāridi 3. Paikõl vȯļtõ Lețmō kultūrnodaļast direktōr J. Labvīrs, Ēsti pūolstõ H. Rebane, Sūomõ-Ugrõ Kultūrīt pūolstõ F. A. Heporauta ja Ungār pūolstõ doktōr Tibor Eyssen. Ēsti kultūrfilm pūolstõ vȯļ Ēsti Rovmuzēj direktōr Ferdinand Linnus. Teitõ ka film sīestõ, kui Līvõd kuodā sai pivāstõd. Rovkuodā vȯļ bõuvtõd Sūomõ arhitekt Huttunen projekt pierrõ, sizālizarhitektõks vȯļ V. Paegle. Bõuvijiks vȯļ Kronbergs. Bõuvimi, mēbõl un amā mū maksīz 100 000 lattõ, pūol vȯļ sōdõd Sūomõst, tuoi pūol Ēstist un Leţmōld. Ungārõst tuļ rōdõ amā veitõ. Pivād īrgiztõ kīela kakštuoistõn. Nēḑi jūodiztõ Līvõd Īt un Līvõd Rovkuodā Fond. Ežmõks līvlizt tēriņtiztõ kilāliži. Siz rõkāndizt līvõd päp H. K. Erviö un Irē päp A. Abakuks. Erviö rõkāndiz līvõ kīelkõks, Abakuks leţkīelkõks.
/—/ Ȭdõn vȯļtõ ȭdõgizt, kūoŗ lōliz līvõd lōlidi, rovzt dāņtšiztõ. Edgar Vālgamā vȯļ līvõ kīeldõ tulkõn Aleksis Kivi „Īe un pǟva“. Jūodiji Hilda Tserbah vȯļ sīe tīend nǟdõbõks amādõn. Kūoŗõ jūodiz Margarete Stalte. Amād vȯļtõ rīemlizt, amā emīņ līvlizt īž. Näntõn vȯļ eņtš rovkuodā, ne tīedizt, ku sugūd nēḑi äbţõbõd. Võiž uskõ, ku jelāmi Līvõd rāndas lǟb jeddõpēḑõn. Didrõk Volganski murtiz kūolõmiz sōņõ iļ Līvõd kuodā. 1965. āigastõs ta rõkāndiz nei: 5)„Saksād suodā aigiz kil teitõ väggi jennõ kajjõ: kīskiztõ katūkst jarāndiz, sǟldõ vež sadīz sizzõl. Ikš neļļõzjagū kuodā lagḑi un sūŗi pūḑi mǟrgandizt, un vȯļ panmõzt ūdpǟl, ka se sai notīedõd. Katūks sai pandõd ūž. Un kuodā um paldīņ andtõd Līvõd rānda kalāmīedõn pa klubbõks, pa kultūrkuodāks. Demberg, kis vȯļ sūr kivīd põŗgtiji un kivīd viedāji, bāļkõd viedāji eņtš jõvād ibbiztõks, siz ku kuodā vȯļ väggi loppõn, katūks vȯļ loppõn, ta iz või sǟldõ lǟdõ piddõz, ta lekš kõlāks rinkõ, algõ ta nǟgõ, ku se kuodān um lǟlamstiz.“ Tästõ võib nǟdõ sīeldõst, kui līvlizt eņtš rovkuoddõ ārmastizt. Bet perīmīed tuļtõ un lekštõ, näntõn iz ūo murtõ, mis sōb Līvõd rovkuodāst. Perīzõks sai Līvõd rovkuodā andtõd Šlītõr rezervātõn un se vȯļ ežmi jõvā perīmīez. Mēg amād uskõm, ku rezervāt jūodijizt pidābõd amniggõks siedā kuodā neka piemineklõ līvõ rovvõn, kis täs rāndas um kōgiņ jellõn.
(Vääri 1989, Kurs jt 2016: 86, 88)
