{"id":1388,"date":"2024-04-03T23:41:15","date_gmt":"2024-04-03T20:41:15","guid":{"rendered":"https:\/\/sisu.ut.ee\/ewod\/ainokallas\/"},"modified":"2024-04-04T00:07:23","modified_gmt":"2024-04-03T21:07:23","slug":"ainokallas","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sisu.ut.ee\/ewod\/k\/ainokallas\/","title":{"rendered":"Aino Kallas"},"content":{"rendered":"

\n\tNovels <\/span><\/strong><\/a>\"Aino<\/a>\n<\/p>\n

\n\tShort stories<\/span><\/strong><\/a>\n<\/p>\n

\n\tPlays<\/span><\/strong><\/a>\n<\/p>\n

\n\tNon-fiction<\/a><\/span><\/strong><\/span>\n<\/p>\n

\n\tAbout Aino Kallas<\/span><\/strong><\/a>\n<\/p>\n

\u00a0\n<\/p>\n

\n\tAino Kallas (ne\u00e9 Aino Julia Maria Krohn, 2. VIII 1878 \u2013 9. XI 1956) was a Finnish-Estonian writer with German and Finland-Swedish roots, who has achieved an international reputation for her myth-based novels and plays based on Estonian history, especially that of Saaremaa island. In the first half of the 20th century she was also the best-known writer about Estonia in the West.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tShe was born on the Kiiskil\u00e4 estate in Viipuri province, Finland. Her father, Julius Krohn, was the professor of folklore at the University of Helsinki, and a poet. Between 1887 and 1894 Aino Krohn attended a Finnish girls\u2019 school in Helsinki. She made her literary debut in a journal in 1894. Her first collection of verse appeared in 1897, and her first collection of short stories in 1899, both under the pseudonym Aino Suonio.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tIn 1900 she married the Estonian folklorist and linguist Oskar Kallas, whose roots were on Saaremaa. The couple had five children. From 1900 to 1903 Aino Kallas lived in St. Petersburg, from 1903 to 1918 in Tartu, where she took an active part in Estonian cultural life. Kallas formed deep attachments to the psychiatrist Juhan Luiga and the Finnish poet Eino Leino. These caused tensions in her family and directed her creative work toward the theme of forbidden love. Kallas mastered the Estonian language and sometimes wrote her works in parallel Estonian and Finnish. Her visits to Saaremaa sparked the author\u2019s interest in Estonia\u2019s folk stories; at the same she was captivated by nature in Estonia. In 1918 Oskar Kallas became a diplomat for the newly founded Republic of Estonia. Depending on her husband\u2019s diplomatic postings, Aino Kallas lived from 1919 to 1922 in Helsinki and 1922 to 1934 in London. In England she formed friendships with several well-known authors. Aino Kallas travelled a lot, and became a kind of informal ambassador of Estonian and Finnish culture in Western Europe. In the novels and short story collections she published in the first two decades of the 20th century, Kallas was a social critic of conditions in Estonia, such as the events of the 1905 revolution and the problems of intellectuals. The short story collection in Finnish, Vieras veri<\/em> (\u2018Alien Blood\u2019, 1921) applies the stylistic mannerisms of Impressionism.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tRegarded as the first peak in Aino Kallas\u2019 creative work are the so-called prose ballads Barbara von Tisenhusen<\/em> (1932), Reigin pappi<\/em> (\u2018The Priest of Reigi\u2019, 1926) and Sudenmorsian<\/em> (\u2018The Wolf\u2019s Bride\u2019, 1928). In this trilogy (named \u2018Fatal Eros\u2019) she used the style and narrative quality of old chronicles and religious texts. These works are marked by the theme of a bitter and deep forbidden love and death. Kallas\u2019 works were translated into English and other European languages and gained a positive and appreciative response in Western literary circles.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tFrom 1924 to 1938 Kallas lived and wrote at Kassari on Hiiumaa island. The second high point in Kallas\u2019 work are the plays written in the nineteen-thirties (for example Bathseba Saarenmaalla<\/em> (\u2018Bathsheba on Saaremaa\u2019, 1932), Mare ja h\u00e4nen poikansa<\/em> (\u2018Mare and Her Son\u2019, 1935), Bernhard Riives<\/em> (1936), Sudenmorsian<\/em> (\u2018The Wolf\u2019s Bride, 1938)), the plots of which are mostly based on earlier prose texts. In the same decade Kallas also published a collection of essays and a travel book about Morocco.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tIn the early nineteen-forties three high-quality collections of Kallas\u2019 poetry appeared, as well as new collections of stories and essays, and memoirs. She also wrote a biography of Lydia Koidula in Finnish, T\u00e4hdenlento<\/em> (\u2018Flight of a Star\u2019, 1915). In 1942 Kallas was awarded the Aleksis Kivi prize in Finland, and in 1953 the prize of the cultural endowment of Finland. During the Second World War the German forces occupying Estonian allowed the Kallases to relocate to Stockholm. After Oskar Kallas\u2019 death and the end of the war, Aino Kallas spent the evening of her days in Helsinki. For posterity, one of the most interesting parts of her work are the five diaries published in the years 1952-1956 in Helsinki, which cover the period 1897-1931.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tMost of Kallas\u2019 works in Finnish were translated into Estonian by Friedebert Tuglas. Kallas\u2019 poetry has been published in Estonian in Minni Nurme\u2019s translation.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tL. P. (Translated by C. M.)<\/em><\/span><\/span><\/p>\n

\u00a0\n<\/p>\n

\n\tBooks in Finnish<\/span><\/span><\/strong>\n<\/p>\n

\n\tPoems<\/em><\/strong>
Aino Suonio, Lauluja ja ballaadeja<\/strong>. Porvoo: Werner S\u00f6derstr\u00f6m, 1897, 92 pp. [Contents: Lauluja ja ballaadeja ; Edvi ja Elgiiva : historiallinen ballaadi-sarja viidess\u00e4 laulussa ; Ballaadi-k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4.]
Merentakaisia lauluja<\/strong>. Valikoima runok\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ja katsaus virolaiseen laulurunouteen. Helsinki: Otava, 1911, 96 pp.
Suljettu puutarha<\/strong>. Helsinki: Otava, 1915, 79 pp.
S\u00e4kenist\u00f6<\/strong>. Kokoelma uudempaa suomalaista runoutta. Kolmenkymmenenkahden runoilijan runoja ja muotokuvat. Helsinki: Otava, 1918, 192 pp. [7th ed: 1929.]
Kuoleman joutsen<\/strong>. Helsinki: Otava, 1942, 176 pp.
Kuun silta<\/strong>. Helsinki: Otava, 1943, 75 pp.
Polttoroviolla<\/strong>. Helsinki: Otava, 1945, 141 pp.
Aino Kallaksen kauneimmat runot<\/strong>. Helsinki: Otava, 1959, 109 pp.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tNovels<\/em><\/strong>
Kirsti<\/strong>. Sielunkuvaus. Helsinki: Otava, 1902, 182 pp.
Katinka Rabe<\/strong>. Kirja lapsesta. Helsinki: Otava, 1920, 247 pp.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tStories<\/em><\/strong>
Aino Suonio, Kuloa ja kev\u00e4tt\u00e4<\/strong>. Porvoo: Werner S\u00f6derstr\u00f6m, 1899, 138 pp.
Meren takaa. [1. sarja]<\/strong>. Helsinki: Otava, 1904, 98 pp. [2nd ed: 1924.]
Meren takaa. 2. sarja<\/strong>. Helsinki: Otava, 1905, 153 pp.
Ants Raudjalg<\/strong>. Virolainen kertomus. Helsinki: Otava, 1907, 140 pp. [\u2018Ants Raudjalg. Eesti jutustus\u2019. 2nd ed:\u00a01924.]
L\u00e4htevien laivojen kaupunki<\/strong>. Helsinki: Otava, 1913, 163 pp. [2nd ed: 1995.]
Seitsem\u00e4n Titanic-novelleja<\/strong>. Helsinki: Otava, 1914, 104 pp.
Musta raita. Valikoima virolaisaiheisia novelleja 1904-1914<\/strong>. Helsinki: Otava, 1919, 195 pp.
Vieras veri. Rakkausnovelleja<\/strong>. Helsinki: Otava, 1921, 136 pp. [Contents: Legenda nuoresta Odelesta ja pitaalisesta ; Ruispelto ; Ruutanalammikko ; Luolan korva ; Vieras veri ; Muuan rakkaustarina ; Gerdruta Carponai.]
Barbara von Tisenhusen<\/strong>. Liivinmaalainen tarina. Somistanut Toivo Vikstedt. Helsinki: Otava, 1923, 96 pp. [Next eds: 1938, 1962, 1995.]
Reigin pappi<\/strong>. Hiidenmaalainen tarina. Helsinki: Otava, 1926, 257 pp. [Next eds: 1934, 1938, 1962, 1995.]
Novelleja<\/strong>. Helsinki: Otava, 1928, 108 pp.
Sudenmorsian<\/strong>. Hiidenmaalainen tarina. Helsinki: Otava, 1928, 141 pp. [Next eds: 1938, 1962, 1979, 1995, 2003, 2007.]
Pyh\u00e4n joen kosto<\/strong>. Kaksi balladia. Helsinki: Otava, 1930, 202 pp.
Seitsem\u00e4n neitsytt\u00e4<\/strong>. Tarinoita. Helsinki: Otava, 1948, 196 pp.
Rakkauden vankit<\/strong>. Tarinoita. Helsinki: Otava, 1951, 267 pp.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tPlays<\/em><\/strong>
Bathseba Saarenmaalla<\/strong>. Yksin\u00e4yt\u00f6ksinen n\u00e4ytelma. Helsinki: Otava, 1932, 45 pp.
Mare ja h\u00e4nen poikansa<\/strong>. Kolmin\u00e4yt\u00f6ksinen n\u00e4ytelma. Helsinki: Otava, 1935, 109 pp.
Talonpojan kunnia<\/strong>. Yksin\u00e4yt\u00f6ksinen n\u00e4ytelm\u00e4. Helsinki: Otava, 1936, 49 pp.
Sudenmorsian<\/strong>. Balladin\u00e4ytelm\u00e4, 5 n\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Helsinki: Otava, 1937, 79 pp.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tNon-fiction<\/em><\/strong>
T\u00e4hdenlento. Virolaisen runoilijattaren Koidulan el\u00e4m\u00e4<\/strong>. Helsinki: Otava, 1915, 259 pp. [2nd ed: 1935.]
Nuori-Viro. Muotokuvia ja suuntaviivoja<\/strong>. Helsinki: Otava, 1918, 281 pp.
Langatonta s\u00e4hk\u00f6a. Pieni\u00e4 kirjeit\u00e4 Lontoosta<\/strong>. Helsinki: Otava, 1928, 137 pp.
Marokon lumoissa. Pieni\u00e4 kirjeit\u00e4 Marokosta<\/strong>. Helsinki: Otava, 1931, 173 pp.
L\u00f6yt\u00f6retkill\u00e4 Lontoossa. Kaksitoista vuotta Viron Lontoon-l\u00e4hetyst\u00f6ss\u00e4 vuosina 1922-1934<\/strong>. Muistelmia Englannista, Amerikasta ja Hollannista. Helsinki: Otava, 1944, 227 pp. [2nd ed: 1945.]
Kanssavaeltajia ja ohikulkijoita. Muistoja ja muotokuvia<\/strong>. Helsinki: Otava, 1945, 254 pp.
Uusia kanssavaeltajia ja ohikulkijoita. Muistoja ja muotokuvia<\/strong>. Helsinki: Otava, 1946, 272 pp.
Kolmas saattue kanssavaeltajia ja ohikulkijoita. Muistoja ja muotokuvia<\/strong>. Helsinki: Otava, 1947, 212 pp.
P\u00e4iv\u00e4kirja vuosilta 1897-1906<\/strong>. Helsinki: Otava, 1952, 355 pp. [Next eds: 1952, 1953, 1954.]
P\u00e4iv\u00e4kirja vuosilta 1907-1915<\/strong>. Helsinki: Otava, 1953, 369 pp. [2nd ed: 1954.]
P\u00e4iv\u00e4kirja vuosilta 1916-1921<\/strong>. Helsinki: Otava, 1954, 228 pp. [2nd ed: 1954.]
P\u00e4iv\u00e4kirja vuosilta 1922-1926<\/strong>. Helsinki: Otava, 1955, 304 pp. [2nd ed: 1956.]
P\u00e4iv\u00e4kirja vuosilta 1927-1931<\/strong>. Helsinki: Otava, 1956, 304 pp.
El\u00e4m\u00e4ntoveri<\/strong>. Toimittanut Annikki Set\u00e4l\u00e4. Helsinki: Otava, 1959, 286 pp. [Next eds: 1959.]
Vaeltava vieraskirja vuosilta 1946-1956<\/strong>. Helsinki: Otava, 1957, 394 pp. [2nd ed: 1956.]
El\u00e4m\u00e4ni p\u00e4iv\u00e4kirjat. 1., 1897-1916<\/strong>. Esipuheella, er\u00e4ill\u00e4 lis\u00e4yksill\u00e4 ja huomautuksilla varustanut Kai Laitinen. Helsinki: Otava, 1978, 718 pp.
El\u00e4m\u00e4ni p\u00e4iv\u00e4kirjat. 2., 1917-1931<\/strong>. Esipuheella, er\u00e4ill\u00e4 lis\u00e4yksill\u00e4 ja huomatuksilla varustanut Kai Laitinen. Helsinki: Otava, 1978, 759 pp.
Kolme naista, kolme kohtaloa. Aino Kallaksen kirjeenvaihtoa Ilona Jalavan ja Helmi Krohnin kanssa vuosina 1884 \u2013 1913<\/strong>. Toimittanut Riitta Kallas. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988, 436+32 pp.
Kolme naista, kolme kohtaloa. Aino Kallaksen kirjeenvaihtoa Ilona Jalavan ja Helmi Krohnin kanssa vuosina 1914 \u2013 1955<\/strong>. Toimittanut Riitta Kallas. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1989, 381 pp.
El\u00e4misen taiteesta. Aino Kallaksen ja Anna-Maria Tallgrenin kirjeenvaihtoa kolmelta vuosikymmenelt\u00e4<\/strong>. Toimittanut Silja Vuorikuru. Helsinki: Otava, 2008, 351 pp.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tSelected works<\/em><\/strong>
Valitut teokset. 1. Valkea laiva<\/strong>. Helsinki: Otava, 1938, XLVIII+192 pp.
Valitut teokset. 2. Meren takaa<\/strong>. Valittuja novelleja ja Katinka Rabe. Helsinki: Otava, 1938, 321 pp.
Valitut teokset. 3. Surmaava Eros: Barbara von Tiesenhusen, Reigin pappi, Sudenmorsian<\/strong>. Helsinki: Otava, 1938, 297 pp.
Valitut teokset<\/strong>. Johdannon kirjoittanut Kai Laitinen. Helsinki: Otava, 1954, 487 pp. [Contents: Katinka Rabe ; Barbara von Tiesenhusen ; Reigin pappi ; Sudenmorsian ; Novelleja ja tarinoita. 2nd ed: 1970, 2008.]<\/span><\/span>
\u00a0\n<\/p>\n

\n\tBooks in Estonian<\/span><\/span><\/strong>\n<\/p>\n

\n\tPoems<\/em><\/strong>
Igaviku v\u00e4raval<\/strong>. Valitud luuletused. Koostanud ja soome keelest t\u00f5lkinud Minni Nurme; j\u00e4rels\u00f5na: August Eelm\u00e4e. Tallinn: Eesti Raamat, 1979, 64 lk.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tStories<\/em><\/strong>
Mere tagant. 1. Jutustused Eesti teoorjuse ajast<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud G. Suits. Tartu: Postimees, 1905, 73 lk. [Sisu: Saaremaa. Linnas\u00f5it. K\u00f6ster ja kirikherra. Kaali augul. Teolised. Kupja P\u00e4rdi surm. Ingel. Vaenlane.]
Ants Raudjalg<\/strong>. Eesti jutustus. Soome keelest J. Aawik. Tartu: Postimees, 1907, 132 lk.
Mere tagant. 2. Eesti jutustused<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud G. Suits. Tartu: Postimees, 1908, 95 lk. [Sisu: Vana Oru surm. Saaremaa prohvet. P\u00fcha isa saadik. Bathseba Saaremaal. S\u00f5jamehe ema. V\u00e4ike hiina eesel. Salakaubavedaja. Pulmad.]
Lahkuvate laevade linn<\/strong>. T\u00f5lkinud Friedebert Tuglas. Tartu: Noor-Eesti, 1913, 131 lk. [Sisu: 1. Bernhard Riives. Vana-Oru surm. 2. Saaremaa intermezzo : Usutunnistus. Meil on surnu seltsis. Kullalaev. \u00dcle m\u00fc\u00fcri. R\u00e4ndav k\u00fc\u00fcnal. Inimene. N\u00e4gemus. Lendav liiv. Lahkuvate laevade linn. Saaremaa \u00fclistus. 3. Pimedus. V\u00f5\u00f5ras. \u00dcks k\u00f5ikide eest. Lasnam\u00e4e valge laev.]
Seitse novelli<\/strong>. T\u00f5lkinud Martin Puru. Tartu: Noor-Eesti, 1918, 85 lk. [Sisu: Maailma m\u00f5te ; Loodute h\u00fc\u00fcd ; Seitse ; Filemon ja Baucis ; Jumala jalg ; Olematu ootus ; Johannes Sarkka uni.]
V\u00f5\u00f5ras veri<\/strong>. Armastusnovellid. Soome keelest t\u00f5lkind Friedebert Tuglas. Tallinn: Varrak, 1922, 95 lk. [Sisu: V\u00f5\u00f5ras veri ; Legend noorest Odelest ja pidalit\u00f5bisest ; Rukkip\u00f5ld ; Kogretiik ; Koopa k\u00f5rv ; \u00dcks armastuselugu ; Gerdruta Carponai.]
Barbara von Tisenhusen<\/strong>. \u00dcks jutt Liiwimaalt. Maakeele t\u00f5lkinud Friedebert Tuglas. Tartu: Varrak, 1924, 82 lk.
Hundim\u00f5rsja<\/strong>. \u00dcks jutt Hiiumaalt. T\u00f5lkinud Friedebert Tuglas. Tartu: Noor-Eesti, 1929, 80 lk. [2. tr\u00fckk: 1982.]
P\u00fcha J\u00f5e k\u00e4ttemaks<\/strong>. Kaks ballaadi. T\u00f5lkinud Friedebert Tuglas. Tartu: Eesti Kirjanduse Selts, 1931, 141 lk.
Seitse neitsit<\/strong>. Jutustused. Soome keelest t\u00f5lkinud Joh. Aavik. G\u00f6teborg: Orto, 1950, 230 lk.
Armastuse vangid<\/strong>. Jutustusi. Soome keelest t\u00f5lkinud J. Aavik. Toronto: Orto, 1952, 234 lk.
Valitud proosat Friedebert Tuglase t\u00f5lkes<\/strong>. Koostanud August Eelm\u00e4e, esseed t\u00f5lkinud H. Laanpere. Tallinn: Eesti Raamat, 1984, 227 lk.\u00a0
Reigi \u00f5petaja. P\u00fcha j\u00f5e k\u00e4ttemaks<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud Friedebert Tuglas. J\u00e4rels\u00f5na: Aivar P\u00f5ldvee. Tallinn: Eesti P\u00e4evaleht: Akadeemia, 2008, 188 lk.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tPlays<\/em><\/strong>
Patseba Saaremaal<\/strong>. Draama \u00fches vaatuses. Tartu: Noor-Eesti, 1932, 36 lk.
Mare ja ta poeg<\/strong>. 3-vaatuseline n\u00e4idend (neli pilti). Tartu: Eesti Kirjanduse Selts, 1935, 90 lk.
Bernhard Riives<\/strong>. \u00dchevaatuseline n\u00e4idend. Tallinn: Eesti Haridusliit, 1936, 34 lk.
Hundim\u00f5rsja<\/strong>. Ballaadn\u00e4idend viies vaatuses. Tartu: Eesti Kirjanduse Selts, 1938, 110 lk.
Lavaproosa<\/strong>. N\u00e4idendite kogumiku koostas K\u00fclli Laugaste; j\u00e4rels\u00f5na: H. Puhvel. Tartu: A. Kallas, 1998, 152 lk. [Sisu: \u2018Patseba Saaremaal\u2019, \u2018Mare ja ta poeg\u2019, \u2018Bernhard Riives\u2019, \u2018Hundim\u00f5rsja\u2019.]<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tNon-fiction<\/em><\/strong>
T\u00e4helend. Koidula elulugu<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud Friedebert Tuglas. Tartu: Odamees, 1918, 222 lk. [2. tr\u00fckk: 1929.]
Noor-Eesti. N\u00e4opildid ja sihtjooned<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkind Friedebert Tuglas. Tartu: Noor-Eesti, 1921, 200 lk.
Leiuretkedel Londonis. Kaksteist aastat Eesti Londoni-saatkonnas aastail 1922-1934<\/strong>. M\u00e4lestusi Inglismaast, Ameerikast ja Hollandist. Soome keelest t\u00f5lkinud Joh. Aavik. Vadstena: Orto, 1945, 303 lk.
Mu saatuse maa<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud J. Aavik. Vadstena: Orto, 1947, 209 lk.
P\u00e4evaraamat aastaist 1897-1906<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud H. Eller. Toronto: Orto, 1954, 325 lk. [2. tr\u00fckk: 1994.]
P\u00e4evaraamat aastaist 1907-1915<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud H. Eller. Toronto: Orto, 1955, 336 lk. [2. tr\u00fckk: 1994.]
Hinge sild. P\u00e4evikulehti aastaist 1916-1921<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud H. Eller. Lund: Eesti Kirjanike Kooperatiiv, 1956, 272 lk. [2. tr\u00fckk: 1993.]
Suurlinnade udus ja s\u00e4ras. P\u00e4evikulehti aastaist 1922-1926<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud H. Eller. Lund: Eesti Kirjanike Kooperatiiv, 1958, 336 lk. [2. tr\u00fckk: 1996.]
P\u00f6\u00f6rip\u00e4evad. P\u00e4evikulehti aastaist 1927-1931<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud Helmi Eller. Lund: Eesti Kirjanike Kooperatiiv, 1960, 325 lk. [2. tr\u00fckk: 1996.]
Elukaaslane<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud Helgi Kelle ja Aino Laagus. Eess\u00f5na: Annikki Set\u00e4l\u00e4. Tallinn: Perioodika (Loomingu Raamatukogu), 1999, 136 lk. [\u2018El\u00e4m\u00e4ntoveri\u2019.]
T\u00e4helend. Eesti poetessi Koidula elulugu<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud [ja j\u00e4rels\u00f5na:] Ants Paikre. Tallinn: Eesti Raamat, 1999, 197 lk.
Londoni v\u00f5lus<\/strong>. V\u00e4ikesi kirju Briti saartelt. Koostanud Mall J\u00f5gi; t\u00f5lge: Johannes Aavik, Mall J\u00f5gi; toimetanud Mari Kolk. Tallinn: Tammerraamat, 2010, 303 lk.
Mu saatuse maa<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud Johannes Aavik ja Mall J\u00f5gi. Koostanud Mall J\u00f5gi; toimetanud Mari Kolk. Tallinn: Tammerraamat, 2012, 311 lk.<\/span><\/span>\n<\/p>\n

\n\tSelected and collected works<\/em><\/strong>
Kogutud teosed. 1. anne. Mere tagant; Ants Raudjalg. Novellid ja l\u00fchiromaan<\/strong>. T\u00f5lkijad G. Suits ja J. Aavik, eess\u00f5na t\u00f5lkinud F. Tuglas. Tartu: EKS, 1929, 278 lk. [Sisu: \u2018Ants Raudjalg\u2019, \u2018Saaremaa\u2019, \u2018K\u00f6ster ja kirikh\u00e4rra\u2019, \u2018Linnas\u00f5it\u2019, \u2018Patseba Saaremaal\u2019, \u2018Teolised\u2019, \u2018Kupja P\u00e4rdi surm\u2019, \u2018S\u00f5jamehe ema\u2019, \u2018V\u00e4ike hiina eesel\u2019, \u2018P\u00fcha isa saadik\u2019, \u2018Saaremaa prohvet\u2019, \u2018Salakaubavedaja\u2019, \u2018Ingel\u2019, \u2018Pulmad\u2019, \u2018Kaali augul\u2019.]
Kogutud teosed. 2. anne. Valge laev. Novellid<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud Friedebert Tuglas. Tartu: Eesti Kirjanduse Selts, 1931, 223 lk. [Sisu: \u2018Legend noorest Odelest ja pidalit\u00f5bisest\u2019, \u2018Gerdruta Carponai\u2019, \u2018Lasnam\u00e4e valge laev\u2019, \u2018\u00dcks k\u00f5igi eest\u2019, \u2018Vana Oru surm\u2019, \u2018Bernhard Riives\u2019, \u2018V\u00f5\u00f5ras veri\u2019, \u2018\u00dcks armastuselugu\u2019, \u2018Kogretiik\u2019, \u2018Koopa k\u00f5rv\u2019, \u2018Rukkip\u00f5ld\u2019, \u2018V\u00f5\u00f5ras\u2019, \u2018Pimedus\u2019, \u2018Saaremaa intermezzo\u2019.]
Kogutud teosed. 3. anne. Surmav Eros<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud Friedebert Tuglas. Tartu: Eesti Kirjanduse Selts, 1938, 141 lk. [Sisu: \u2018Barbara von Tisenhusen\u2019, \u2018Hundim\u00f5rsja\u2019.]
Kogutud teosed. 4. anne. Reigi \u00f5petaja<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud Friedebert Tuglas. Tartu: Eesti Kirjanduse Selts, 1928, 157 lk.
Kogutud teosed. 5. anne. Katinka Rabe<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud Friedebert Tuglas. Tartu: Eesti Kirjanduse Selts, 1930, 203 lk.\u00a0
Kogutud teosed. 6. anne. T\u00e4helend. Koidula elulugu<\/strong>. Soome keelest t\u00f5lkinud Friedebert Tuglas. Tartu: Eesti Kirjanduse Selts, 1929, 264 lk.
Kogutud teosed. 8. anne. Kiirtepild. V\u00e4ikesed kirjad Londonist<\/strong>. Tartu: Eesti Kirjanduse Selts, 1929, 152 lk.
Kogutud teosed. 9. anne. Maroko v\u00f5lus. V\u00e4ikesed kirjad Marokost<\/strong>. Tartu: Eesti Kirjanduse Selts, 1932, 141 lk.
Valitud teosed<\/strong>. Koostanud ja soome keelest t\u00f5lkinud F. Tuglas. Tallinn: Eesti Riiklik Kirjastus, 1957, 339 lk.<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Novels Short stories Plays Non-fiction About Aino Kallas \u00a0 Aino Kallas (ne\u00e9 Aino Julia Maria Krohn, 2. VIII 1878 \u2013 9. XI 1956) was a Finnish-Estonian writer with German and Finland-Swedish roots, who has achieved an international reputation for her …<\/p>\n","protected":false},"author":43,"featured_media":0,"parent":498,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1388","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sisu.ut.ee\/ewod\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1388","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sisu.ut.ee\/ewod\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sisu.ut.ee\/ewod\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sisu.ut.ee\/ewod\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sisu.ut.ee\/ewod\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1388"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sisu.ut.ee\/ewod\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1388\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3688,"href":"https:\/\/sisu.ut.ee\/ewod\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1388\/revisions\/3688"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sisu.ut.ee\/ewod\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/498"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sisu.ut.ee\/ewod\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1388"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}